Hyvinvointialueen ja kuntien yhdyspintarakenteiden suunnittelu
-

Hyvinvointialueen ja kuntien yhteistyön suunnittelu Pohjois-Savossa

Hyvinvointialueuudistus luo tarpeita uusille yhteistyörakenteille hyvinvointialueen ja kuntien välille. Näitä kutsutaan yhdyspintarakenteiksi. Yhdyspintarakenteita muodostuu kuntien lisäksi myös mm. järjestöjen, yritysten, muiden viranomaisten ja hyvinvointialueiden välille.  

Pohjois-Savon hyvinvointialueen ja kuntien keskeisten yhdyspintarakenteiden osalta suunnittelu on käynnistetty. Tällaisia kokonaisuuksia ovat:

  • Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) kokonaisuus toimeenpanossa
  • Osallisuusohjelma ja järjestöyhteistyön ohje
  • Perhekeskus ja opiskeluhuolto
  • Työhön kuntouttavat sote palvelut
  • Pakolaistyön, kotouttamisen ja maahanmuuttajien sotepalvelut

Näitä on kuvattu alla olevassa tekstissä. Lisäksi yhdyspintatyötä tehdään mm. johtamisjärjestelmän kehittämisessä, tiedolla johtamisen tarpeiden määrittelyssä, demokratiarakenteiden suunnittelussa, maakunnanrajat ylittävässä yhdyspintatyössä, toimintaympäristön ja sen turvallisuuden työryhmissä, sekä monissa toimeenpanon aikaisissa aiheissa (mm. henkilöstön, sopimusten, ja omaisuuden siirto).

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) kokonaisuus toimeenpanossa

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) mallintaminen Pohjois-Savossa aloitettiin jo edellisen maakuntauudistuksen yhteydessä. Tulevan hyvinvointialueen osalta HYTE-kokonaisuus rakentuu kolmen peruspilarin varaan: 1) HYTE-työn suunta, 2) HYTE-työssä käytettävät keinot ja 3) HYTE-työn rakenne.

Analyysi Pohjois-Savon asukkaiden hyvinvoinnin tilasta on muodostettu tarkastelemalla Pohjois-Savon hyvinvointitietoja vuosilta 2017-2021 ja vertaamalla niitä koko maan ja vertailumaakuntien tilanteeseen. Lähiaikoina valmistuva Pohjois-Savon alueellinen hyvinvointisuunnitelma vuosille 2021-2025 perustuu hyvinvointianalyysin perustana käytettyyn tietosisältöön ja siitä koostettuihin ilmiöihin. HYTE-työn tärkeimmät painopisteet vuosille 2021-2025 ovat:

  • Osallisuuden vahvistuminen ja yksinäisyyden vähentäminen
  • Vanhemmuus vahvistuu
  • Itsestä huolehtimisen ja terveellisten elintapojen edistäminen
  • Mielen hyvinvointi ja riippuvuuksien ehkäisy
  • Tapaturmien ja väkivallan ehkäiseminen
  • HYTE –resurssien, rakenteiden ja prosessien vahvistaminen

Tavoitteena on alueellisen hyvinvointikertomuksen ja –suunnitelman hyväksyminen aluevaltuustossa vuoden 2022 aikana.

Kullekin painopisteelle on alueellisessa hyvinvointikertomuksessa määritelty alatavoitteita, joiden saavuttamiseksi on listattu tutkitusti vaikuttavia HYTE-menetelmiä. Sitoutuminen näiden menetelmien käyttöön sekä hyvinvointialueella että kunnissa on oleellista HYTE-työssä onnistumiseksi.

Kunnat ja hyvinvointialue yhdessä vastaavat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä Pohjois-Savon alueella 1.1.2023 alkaen. Kumpikin vastaa osaltaan HYTE-näkökohtien huomioimisesta strategisessa suunnittelussa, hyvinvointikertomuksen ja –suunnitelman laatimisesta sekä yhteistyöstä järjestöjen ja muiden tahojen kanssa. Pohjois-Savon HYTE-rakenne on aiemman kehitystyön pohjalta pitkälti valmis, ja viedään Pohjois-Savon poikkihallinnollisen HYTE-ryhmän kautta osaksi hyvinvointialueen valmistelua vuoden 2022 aikana.

Lisätietoja: Ylilääkäri Pekka Puustinen, vastuuvalmistelija, 044 717 9325, pekka.puustinen@kuh.fi

Etusivu - HYTE (psshp.fi)


Osallisuusohjelma ja järjestöyhteistyön ohje

Osallisuusohjelma edistää hyvinvointialueen asukkaiden, palvelun käyttäjien ja henkilöstön osallistumista hyvinvointialueen päätöksentekoon sekä palvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen. Tulevan aluevaltuuston lakisääteinen velvoite on huolehtia asukkaiden ja palvelun käyttäjien monipuolista osallistumisen mahdollisuuksista sekä tukea asukkaiden, järjestöjen ja muiden yhteisöjen oma-aloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua.

Osallisuusohjelma kokoaa tietoa erilaisista osallistumisen mahdollisuuksista aina äänioikeuden käyttämisestä aluevaaleissa omien palvelujen suunnitteluun. Työntekijöille ja johdolle osallisuusohjelma sisältää asiakasosallisuuden varmistamiseksi työvälineitä sekä hyviä käytäntöjä vaikuttaa omaan työhön ja sen kehittämiseen.

Osallisuusohjelmaa varten on tehty ensimmäinen asukaskysely, johon on vastaajia 1100 kpl. Tietoa on koottu myös sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilta osallisuuswebinaareissa.

Osallisuusohjelmaa koordinoi pohjoissavolaisista osallisuusasiantuntijoista koostuva osallisuustyöryhmä, joka tekee esityksen hyvinvointialueen osallisuus- ja lähidemokratiarakenteeksi. Tämä sisältää vanhus- ja vammaisneuvoston ja nuorisovaltuuston valmistelun.

Osallisuustyöryhmä haastaa Pohjois-Savon hyvinvointialuetta antamaan osallisuuslupauksen ja asettamaan selkeät tavoitteet osallisuuden edistämiselle.

Järjestöyhteistyön ohje sisältää tietoa järjestöistä ja yhdistyksistä sekä välineitä hyvän kumppanuuden edistämiseksi järjestöjen ja hyvinvointialueen välillä. Ohjetta valmistelee järjestöjen pienryhmät, jotka tekevät esitykset järjestöjen vaikuttamisen rakenteeksi hyvinvointialueella, järjestöjen palvelutuotannon haasteisiin, järjestöjen integroitumiseksi sote-palveluihin, järjestöjen avustuksiin ja tilojen käyttöön hyvinvointialueella sekä järjestöjen vaikuttavuuden osoittamiseen. Esitysten pohjalta neuvotellaan hyvinvointialueen valmistelijoiden kanssa yhteiset raamit yhteistyölle.

Osallisuusohjelma ja järjestöyhteistyön ohje valmistellaan niin, että ne olisivat uuden aluevaltuuston hyväksyttävinä keväällä 2022.

Lisätietoja: Anne Aholainen, vastuuvalmistelija, Järjestö- ja osallisuuskoordinaattori (POSOTE20 -hanke), 044 714 2676, anne.aholainen@pohjois-savo.fi

Osallistu ja vaikuta - Posote20

Perhekeskus ja opiskeluhuolto

Lasten ja nuorten palvelukokonaisuutta valmistellaan valtakunnallisen terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) perhekeskusmallin mukaisesti. Perhekeskuksen kokonaisuuteen kuuluvat uutena osa-alueena myös opiskeluhuollon palvelut. Hyvinvointialueen työntekijöiksi siirtyvät kuntien opetustoimesta opiskeluhuollon kuraattorit ja psykologit. Opiskeluhuollon suunnittelu on alkanut 30.9.2021 palveluiden yhteensovittamiseksi Pohjois-Savon hyvinvointialueella. Suunnitteluryhmään kuuluu mm. alueen sivistystoimen ja varhaiskasvatuksen, psykologi- ja kuraattoripalveluiden, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon johtoa ja alan asiantuntijoita (ml. lääkäripalvelut). Ryhmä kutsuu tuekseen asiantuntijoita alueelta (mm. sairaalakoulu, VIP -verkosto).
Suunnitteluryhmän tehtävänä on suunnitella palvelut koko Pohjois-Savon hyvinvointialueelle tulevaa hyvinvointialueen palvelurakennetta ja koko alueen koulu- ja oppilaitosverkostoa peilaten. Työryhmän tehtävänä on palvelutuotannon nykytilan kuvauksen pohjalta suunnitella palveluiden siirto hyvinvointialueelle ja huolehtia yhdyspintakäytännöistä sekä kuntiin että muihin perhekeskuksen palveluihin. Työryhmän tavoitteena on seuraavat asiat: 1) laissa säädetyt tehtävät toteutuvat 2) palveluiden yhdenvertainen saavutettavuus 3) palveluiden yhteen sovittaminen hyvinvointialueella. Opiskeluhuollon suunnittelutyötä ohjaavat väliaikaishallinnon toimielimen sivistystoimen jäsenet Iisalmesta, Siilinjärveltä ja Varkaudesta.

Lisätietoa: Mari Antikainen, vastuuvalmistelija, 044 718 6401, mari.antikainen@kuopio.fi

Työhön kuntouttavat sote-palvelut

Pohjois-Savon hyvinvointialueelle siirtyvät kuntien ja TE-toimistojen työllisyyspalveluja tukevat työhön kuntouttavat sosiaali- ja terveyspalvelut. Tällaisia palveluita ovat mm. sosiaalihuoltolain mukainen kuntouttava työtoiminta ja sosiaalinen kuntoutus, terveydenhuoltolain mukaiset työttömien terveystarkastukset, työkyky- ja eläkeselvitystyöskentely.

Kokonaisuutta valmistellaan osana hyvinvointialueen ns. työikäisten palvelukokonaisuutta. Työhön kuntouttavien palveluiden alatyöryhmä on parhaillaan järjestäytymässä ja mukaan kutsutaan mm. kuntien työllisyyspalveluiden johtoa ja työllisyyspalveluasiantuntijoita. Työryhmä pyytää erityisasiantuntemusta tuekseen alueen TE-toimistoista. Työhön kuntouttavien palveluiden keskeisenä ajatuksena on tiivis yhteistyö kuntien ja työ- ja elinkeinotoimistojen kesken. Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu eli TYP on yhteistoimintamalli, jossa TE-toimisto, kunta ja Kela yhdessä arvioivat työttömien palvelutarpeet, suunnittelevat palvelukokonaisuudet sekä vastaavat työllistymisprosessin etenemisestä ja seurannasta.

Toiminnan tavoitteena on jatkossakin edistää työttömien työllistymistä tarjoamalla heille monialaisena yhteispalveluna julkisia työvoimapalveluja sekä sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluja.  Tällä hetkellä Iisalmen seudun monialaiseen yhteispalveluun kuuluvat Iisalmi, Kiuruvesi, Sonkajärvi, Vieremä, (Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä) sekä Keitele, Lapinlahti, Pielavesi, Tervo ja Vesanto.  Kuopion seudun monialaiseen yhteispalveluun kuuluvat Juankoski, Kaavi, Kuopio, Rautalampi, Rautavaara, Siilinjärvi, Suonenjoki ja Tuusniemi.  Varkauden seudulla monialaiseen yhteispalveluun kuuluvat Heinävesi, Joroinen, Leppävirta ja Varkaus. Nämä yhteistyörakenteet tulee suunnitella uudelleen, koska uudistuksen jälkeen 2023 hyvinvointialue vastaa kokonaisuudessa sosiaali- ja terveyspalveluista Pohjois-Savossa.

Lisätietoa: Mari Antikainen, vastuuvalmistelija, 044 718 6401, mari.antikainen@kuopio.fi

Pakolaistyön, kotouttamisen ja maahanmuuttajien sote-palvelut 

Pohjois-Savon ELY-keskus jakaa Pohjois-Savoon kohdentuvat kiintiöpakolaiset vuosittain. Vuonna 2021 kiintiö on ollut 75 henkilöä. Pohjois-Savossa on tänä vuonna neljä kuntaa, jotka tarjoavat kuntapaikkoja kiintiöpakolaisille: Kuopio, Iisalmi, Leppävirta ja Rautalampi.  Pakolaistyön sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät hyvinvointialueelle. Maahanmuuttajapalvelut ovat kuitenkin laaja kokonaisuus (mm. työperäinen maahanmuutto), joten maahanmuuttopalveluiden toteuttamisessa on kunnissa jatkossakin suuri rooli mm. kielikurssien, varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, asuntotoimen ym. osalta. Hyvinvointialueen pakolaistyöhön kuuluvat mm. Suomeen pakolaiskiintiössä valitut kiintiöpakolaiset, myönteisen turvapaikkapäätöksen ja kuntapaikan kunnasta saaneet turvapaikanhakijat sekä itsenäisesti kuntaan saapuvat, myönteisen turvapaikkapäätöksen ja oleskeluluvan saaneet henkilöt. Muut maahanmuuttajataustaiset henkilöt palvellaan tarvittaessa kunnan palveluissa elämäntilanteen mukaisesti. 

Pakolaistyön palveluiden siirtoa suunnitellaan osana hyvinvointialueen työikäisten palvelukokonaisuutta ja työryhmän työ on vasta käynnistymässä. Työryhmän tavoitteena on mallintaa, että miten moniammatillinen yhteistyö vastuineen organisoidaan kunnan ja hyvinvointialueen välillä tulevaisuuden sote-uudistuksessa. Yleinen ohjaus ja neuvonta kotouttamisen osalta kunnassa on edelleen keskeistä. On tarpeen arvioida, että miten kunnassa koordinoidaan jatkossa kotouttamisen palveluja kaikille maahanmuuttajille. 

Lisätietoa: Mari Antikainen, vastuuvalmistelija, 044 718 6401, mari.antikainen@kuopio.fi

Ympäristöterveydenhuolto

Kuntien tehtävissä ja palveluissa on myös yhdyspintoja, joiden osalta voi olla tarpeen miettiä yhteistyörakenteita uudelleen, kun hyvinvointialueet ovat 2023 käynnistäneet toimintansa (esim. ympäristöterveys). Tähän työhön Pohjois-Savon hyvinvointialueen toimeenpano-organisaatio mielellään osallistuu. Alla linkki kuntaliitto kuntakirjeeseen liittyen ympäristöterveyden tehtäviä.

Ympäristöterveydenhuollon tehtävät jäämässä kuntiin hyvinvointialueiden myötä - Kuntakirje ohjeistaa muutoksessa | Kuntaliitto.fi

Yhdyspintatyöstä yleisesti lisätietoa antaa: Jussi Lampi, vastuuvalmistelija (yhdyspinnat), hankejohtaja (POSOTE20-hanke), 044 714 263, jussi.lampi@pohjois-savo.fi