-

Kysymyksiä palvelussuhteesta

Kysymys: "Säilyvätkö samat Kuopion kaupungin tarjoamat työsuhde-edut?"

Vastaus: "Pohjois-Savon hyvinvointialue on uusi työnantaja, erilaiset työsuhde-edut, kuten ePassi, liikuntapaikat, mökkivuokrat jne harmonisoidaan yhteiseksi koskien koko hyvinvointialueen henkilöstöä. Eli Kuopion kaupungin tarjoamat edut eivät siirry sellaisinaan hyvinvointialueelle." Kaarina Halonen, vastuuvalmistelija, Janne Niemeläinen, muutosjohtaja


Kysymys: "Miten henkilöstön yhdenvertaisuus ja työhyvinvointi/ mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön, toteutuu jos työaikasuunnittelu perustuu eri järjestelmiin eri alueilla ( visma numeron vs. yhteisöllinen työvuorosuunnittelu)?"

Vastaus: "Työvuorosuunnittelu tullaan toteuttamaan pääosin Titanialla mutta Numeronin pilotoinnin jatko on selvitettävänä. Yhdenvertaisuus ja työhyvinvointi eivät ole järjestelmäriippuvaisia." Janne Niemeläinen, muutosjohtaja


Kysymys: "Kuinka hyvinvointialueen eri työtehtävien ja ammattiryhmien kesken työn vaativuuden ja palkkojen arviointi etenee ja kuinka niitä vertaillaan käytännössä? Verrataanko muihin kaupunkeihin? Kuinka yksilölliset työtehtävien vaativuudet saadaan esille ja mukaan vertailuun?"

Vastaus: "Työn vaativuuden arviointia ole vielä aloitettu. Kaikista tehtävistä tulee laatia ensin yhdenmukaiset tehtäväkuvaukset ja sopia työn vaativuuden arviointijärjestelmä. Vasta tämän jälkeen tehtävät voidaan arvioida. Tehtävien vaativuutta arvioidaan palkkahinnoittelutunnuksen sisällä olevien tehtävien kesken." Janne Niemeläinen, muutosjohtaja


Kysymys: "Hyvinvointialueelle siirryttäessä saa olla vain 8 päivää lomaa siirtona, onko tämä 8 päivää koko alueen luku vai onko Kuopiolla enemmän?"

Vastaus: "Kaikilla on lähtökohtaisesti sama luku." Janne Niemeläinen, muutosjohtaja


Kysymys: "Miten kuntien omien tekstinkäsittelijöiden käy? saavatko he jatkaa kunnissa edelleen?"

Vastaus: "Jos tekstinkäsittelijän tehtävä on ollut sote- tai pelastustoimen tehtävissä, niin he siirtyvät hyvinvointialueelle." Janne Niemeläinen, muutosjohtaja


Kysymys: "Palkanmaksupäivä vakinaisilla sosiaalihuollossa on 15.päivä. Säilyykö se ennallaan? Vai tuleeko varautua kahden viikon "nälkäkuuriin?"

Vastaus: "Vakinaisella henkilöstöllä palkka maksetaan kerran kuukaudessa 15. päivä. Määräaikaisilla palkanmaksupäivä on kuun viimeinen päivä. " Janne Niemeläinen, muutosjohtaja


Kysymys: "Kuopion kaupungin työntekijänä olen saanut pitää max. 5 saldovapaata vuoden aikana. Muuttuuko tämä käytämtö hyvinvointialueelle mennessä?"

Vastaus: "Saldovapaiden pitäminen on vielä valmistelussa." Janne Niemeläinen, muutosjohtaja


Kysymys: "Siirtyykö Neptonin saldo hyvinvointialueelle siirryttäessä? Vai nollautuuko saldo vuoden vaihteessa?"

Vastaus: "Asia on vielä valmistelussa." Janne Niemeläinen, muutosjohtaja


Kysymys: "Säilyykö työaikapankki siirryttäessä hyvinvointialueelle?"

Vastaus: "Luovuttajaorganisaation on mahdollista sopia siirtosopimuksessa hoitohenkilöstön osalta korkeintaan 38,25h työaikapankin siirrosta hyvinvointialueelle, edellyttäen, että luovuttajaorganisaatio maksaa siirtyvän velan 15.12.2022 hyvinvointialueelle. Käytännöt kannattaa tarkastaa omasta organisaatiosta."  Kaarina Halonen, vastuuvalmistelija


Kysymys: "Työntekijän koulutus on sairaanhoitaja, mutta työskentelee tällä hetkellä muussa tehtävässä. Mikäli tämänhetkinen tehtävä päätetään siirtää tukipalveluihin, mutta henkilö ei haluakkaan siirtyä, onko mahdollista siirtyä hyvinvointialueella vapaana olevaan sairaanhoitajan tehtävään (koska niitähän on) 1.1.2023 alkaen vai pitäisikö siirtymispäätös sairaanhoitajan tehtäviin tehdä jo ennen hyvinvointialueen aloittamista?"

Vastaus: "Henkilö siirtyy hyvinvointialueelle sillä tehtävällä jossa on 31.12.2022. Mikäli tehtävä on siirtymässä tukipalveluyhtiöön, siirtyy henkilökin. Muutokset kannattaa tehdä ennen 31.12.2022."  Kaarina Halonen, vastuuvalmistelija


Kysymys: "Miten käy lomien kanssa? Kertyykö niitä samassa suhteessa kuin kunnallakin, 10v työkokemusta 30pv lomaa, 15v työkokemustä 38pv lomaa? Kunnalla ei lauantaita ole laskettu lomapäiväksi, miten hyvinvointialueella?"

Vastaus: "Pohjois-Savon hyvinvointialue on kuntatyönantaja, eli hyvinvointialueella on samat lomakertymät ja lomien kulumisen säännöt kuin kunnalla."  Kaarina Halonen, vastuuvalmistelija


Kysymys: "Miten varahenkilöstön osuus toiminnoissa?"

Vastaus: "Strategia- ja kehittämispalveluiden alla henkilöstöpalveluissa tulee olemaan keskitettyjen palveluiden yksikkö, josta käsin johdetaan myös varahenkilöstötoimintaa. Varahenkilöt sijoittuvat toki fyysisesti työyksikköihin. Palvelun tuottamismallia hahmotellaan vielä, mahdollisesti KYSissä toimineen mallin pohjalle. " Kaarina Halonen, vastuuvalmistelija


Kysymys: "Saavatko myös tietohuollon työntekijät tiedon kuluvan kuun loppuun mennessä ovatko siirtyviä työntekijöitä?"

Vastaus: "Tukipalveluiden osalta palkanlaskenta ja kirjanpito /reskontra-palveluiden järjestäminen on linjattu Monetra P-S Oy:n kanssa tuotettavaksi. Ruokahuolto, laitoshuolto, välinehuolto ja logistiikka-palvelut on linjattu Servica Oy:n kanssa tuotettavaksi. Tietohuollon osalta ei ole vielä selkeyttä, miten  palvelut hyvinvointialueella tuotettaisiin. Tämä tarkentuu myöhemmin."  Kaarina Halonen, vastuuvalmistelija


Kysymys: "Siirtyykö vakituiset työntekijät normaalisti, vaikka olisivat virkavapaalla?"

Vastaus: "Kyllä. Mikäli kuuluu siirtyvään henkilöstöön, siirtyy hyvinvointialueelle, vaikka olisi virka-/työvapaalla siirtoajankohdassa."  Kaarina Halonen, vastuuvalmistelija


Kysymys: "Jos palkanmaksupäivä muuttuu, voiko tämän vuoden puolella mahdollisille uusille valittaville laittaa jo tänä vuonna palkanmaksun kuun loppuun? Muuttuuko vakanssiin valittujen erikoistuvien fyysikoiden palkanmaksupäivä kuun loppuun?" 

Vastaus: "Tämä koskee oikeastaan vain KYSissä olevia erikoistuvia lääkäreitä ja erikoistuvia fyysikoita, KYS antaa omat paikalliset ohjeet sisäisesti. Uusille sopimukset tulisi tehdä siten, että ovat määräaikaisten maksuajossa heti palvelussuhteen alkaessa. " Kaarina Halonen, vastuuvalmistelija


Kysymys: "Miten käy vuoden vaihteessa sijaisten suhteen? Miten toiminta turvataan?"

Vastaus: "Henkilöt, jotka tekevät voimaanpanolain mukaisia tehtäviä ja ovat siirtyvää henkilöstöä, siirtyvät hyvinvointialueelle, jos palvelussuhde on voimassa 1.1.2023. Suosittelemme kuntia tekemään mahdollisuuksien mukaan määräaikaisten palvelussuhteiden jatkot siten, että palvelussuhde kestää yli vuodenvaihteen (esim. 31.1.2023, jos määräaikaisuudelle on vain perusta olemassa.) Jos sijaisuus päättyy 31.12.2022, eikä uutta määräaikaisuuden perustetta ole, päättyy henkilön palvelussuhde ja luovuttava organisaatio (kunta) huolehtii päättyvän palvelussuhteen lopputilin maksatuksen. 
Luovuttaja organisaatioiden on tiedostettava vastuunsa toimintojen turvaamisesta myös 1.1.2023 lukien. "
Kaarina Halonen, vastuuvalmistelija


Kysymys: ”Minulla on ollut useita neuvotteluita työterveyshuollossa terveyteen liittyen. Siirtyvätkö nämä tiedot uudelle työnantajalle, työterveyshuoltoon vai alkaako asioitteni selvittely alusta. Olen tukipalveluissa ja siirryn yhtiöön.”

Kysymys: ”Kehityskeskusteluissa on käyty läpi asioita ja kirjattu populukseen. Siirtyvätkö ne kehityskeskustelu tiedot uudelle työnantajalle nähtäville? Olen laitoshuoltaja.”

Vastaus: "Henkilökohtaisten työkykyneuvottelujen muistiot tai kehityskeskustelulomakkeet eivät siirry automaattisesti uudelle työnantajalle. Toki tieto ja prosessin jatkuminen ”entisin palvelussuhde ehdoin” varmistetaan myös siirron jälkeiselle ajalle sovitulla tavalla."  Kaarina Halonen, vastuuvalmistelija


Kysymys: "Koulukuraattoreiden osalta sitova mitoitus astui voimaan 1.1.2022, kunnassa on suunniteltu tehtävän tämän mitoituksen täyttämiseksi määräaikaisia sopimuksia uusille kuraattoreille 31.12.2022 saakka. Kuinka turvataan 1.1.2023 alkaen näiden työtehtävien jatko? Käykö pahimmillaan niin, ettei 1.1.2023 olekaan riittävää määrää kuraattoreita kuntien tekemien määräaikaisten sopimusten vuoksi?"

Vastaus: "Kyseisen kunnan tulee tarkentaa määräaikaisuuden perustetta ja huolehtia voimaanpanolain mukaisesti riittävän henkilöstöresurssin siirtymisestä myös hyvinvointialueelle. VATE tulee antamaan kunnille ohjeistusta asiasta siten, että kunta huolehtii riittävästä henkilöstöresurssoinnista ainakin siirtymäajaksi. Tärkeää on myös varmistaa, että ko. henkilöresurssi täyttää tehtävän kelpoisuuden (vähintään sosionomi, amk)." Kaarina Halonen, vastuuvalmistelija, Mari Antikainen, vastuuvalmistelija


Kysymys: "Olemassa olevat virkasuhteet siirtyvät hyvinvointialueelle, mutta viranhaltijan tulee ilmaista halukkuutensa siirtymisestään, näin olen ymmärtänyt. Entäpä jos viranhaltija ei olekaan halukas siirtoon, eikä ilmaise halukkuuttaan siitymisestään?

Vastaus: "Voimaanpanolain mukainen henkilöstö siirtyy hyvinvointialueelle, yksittäinen henkilö ei voi ns. kieltäytyä siirrosta, mikäli hänen tekemä tehtävä on voimaanpanolain mukaan siirtyvää. Vain tietyt hallinnolliset johtajien ja päälliköiden tehtävät, joihin tulee tehtäväkuvamuutoksia, tulee avoimeen ilmoittautumismenettelyyn keväällä. Näistä tiedotetaan tarkemmin myöhemmin. Henkilöt siirtyvät hyvinvointialueelle, vaikka eivät ilmoittaisi halukkuuttaan näissä tehtävissä." Kaarina Halonen, vastuuvalmistelija


Kysymys:"Tullaanko henkilöstä siirtämään esimerkiksi perusterveydenhuollona erikoissairaanhoidon välillä? Esimerkiksi pitkään samassa erikoissairaanhoidossa toimineet sairaanhoitajat, voivatko joutua perusterveydenhuoltoon, vai miten tämä asia on mietitty? Palkkoja ei tulla ainakaan laskemaan, jos työtehtävät vaihtuisivat "helpompiin"? Miten paljon henkilöstö voi itse vaikuttaa esimerkiksi, että "omat työt" säilyvät, jos haluaa vaikka olla samalla osastolla töissä, missä tälläkin hetkellä erikoissairaanhoidossa?

Vastaus: "Lähiesimiestaso ja suorittava työntekijätaso siirtyvät entisin työtehtävin hyvinvointialueelle. Muutoksia ei ole kaavailtu siirtymävaiheessa tälle tasolle. Suurimmat muutokset tehtävissä tulee olemaan hallinnollissa johto- ja päällikkötason tehtävissä." Kaarina Halonen, vastuuvalmistelija


Kysymys: "Työntekijät siirtyvät entisinä työntekijöinä hyvinvointialueen palvelukseen ja samalla tarkistetaan työntekijöiden palkkausta. Säilyykö työntekijällä hänelle myönnetyt henkilökohtaiset lisät vai tuleeko ne uuteen tarkasteluun vuoden 2023 alussa?"

Vastaus: "Työntekijöiden henkilökohtaiset lisät siirtyvät hyvinvointialueelle, jos ne on myönnetty toistaiseksi voimassaolevana. Määräaikaisesti myönnetty lisä on voimassa ennalta sovitun määräajan. Henkilökohtaisen lisän käsittelyssä noudatamme voimassa olevia virka- ja työehtosopimuksia." Kaarina Halonen, vastuuvalmistelija, Janne Niemeläinen, muutosjohtaja


Kysymys: "Siirtyvätkö kaikki työntekijät hyvinvointialueen palvelukseen? Jos ei, niin missä vaiheessa tästä ilmoitetaan ja millä perusteella siirtyvät valitaan vai joutuuko omaa työtään hakemaan uudestaan?"

Vastaus: "Hyvinvointialueelle siirtyvät kaikki kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtäviä tekevät henkilöt sekä opiskeluhuollon psykologit ja kuraattorit. Lisäksi tukitehtävistä siirtyvät ne henkilöt, joiden työpanoksesta vähintään puolet tehdään edellä mainittujen tehtävien palvelujen tukemiseksi. Kuntien yhteistoimintamenettelyt henkilöstönsiirrosta hyvinvointialueelle käynnistyvät tammi-helmikuussa liikkeen luovutuksen periaattein. Tämän jälkeen osana yhteistoimintamenettelyjä kunnat nimeävät siirtyvät henkilöt nimillä. Henkilöstö siirtyy lain perusteella, eli omaa työtään ei haeta uudelleen. Esimerkiksi lääkäreille perustetaan hyvinvointialueelle uudet virkapohjat, mutta tämä ei tarkoita, että lääkäreiden tulisi hakea virkoja uudelleen, vaan he siirtyvät entisestä virastaan hyvinvointialueen vastaavaan virkaan. Joihinkin hyvinvointialueen johto- ja päällikkötason tehtäviin tulee todennäköisesti niin sanottu ilmoittautumismenettely vastaavaa työtä tehneille siirtyville henkilöille. Tämä menettely tarkentuu myöhemmin keväällä 2022. Tästäkin huolimatta, kaikki yllä luetellut henkilöt siirtyvät hyvinvointialueen henkilöstöksi."  Kaarina Halonen, vastuuvalmistelija, Janne Niemeläinen, muutosjohtaja 


Kysymys: "Olen äitiyslomalla vuonna 2022 ja olen suunnitellut, että siirrän vuoden 2022 lomat vuodelle 2023, koska en kerkeä niitä äitiyslomani takia pitämään. Nyt on tullut tietoa, että lomapäiviä saisi siirtää vain 8 kpl vuodenvaihteen yli. Kuinka tässä tilanteessa toimitaan?"

Vastaus: "VATE:n suositus on, että luovuttajaorganisaatioissa pyritään pitämään lomapäivät pois niin, että vuodenvaihteen yli olisi siirtymässä enintään kahdeksan päivää. KVTES / SOTE -sopimuksen perusteella vuosilomaa voidaan vahvistaa pitkien virka- tai työvapaiden päälle, kuten vanhempainvapaa, hoitovapaa tai muu palkaton. Luovuttajaorganisaatioissa tulee miettiä vuosilomien pitoon ja tarvittaessa virka- tai työvapaiden päälle vuosilomien vahvistamiseen organisaation käytännöt. Kukin luovuttajaorganisaatio vastaa toiminnasta ja sen mukana tuomista päätöksistä 31.12.2022 saakka. Äitiysvapaan, isyysvapaan ja sairauspoissaolon päälle vuosilomaa ei saa vahvistaa työnantajan yksipuolisella päätöksellä. Mahdollisessa vuosiloman vahvistamisessa virka- tai työvapaiden päälle on noudatettava KVTES / SOTE -sopimuksen vuosilomaohjeistusta." Kaarina Halonen, vastuuvalmistelija, Janne Niemeläinen, muutosjohtaja


Kysymys: "Täytyykö kertyneet säästövapaat pitää ennen vuoden 2022 päättymistä?"

Vastaus: "Samoin kuin perhevapaiden ja vuosilomien suhteen, VATE:n suositus on, että luovuttajaorganisaatioissa pyritään pitämään vuosiloman säästövapaat pois niin, ettei niitä siirry hyvinvointialueelle. Mikäli vuosiloman säästövapaista tehtyyn sopimukseen on kirjattu suunnitelma, milloin säästövapaat pidetään pois, on työnantajalla vuosiloman säästövapaidenkin suhteen oikeus vahvistaa säästövapaita pois pidettäväksi. Mikäli säästövapaista ei ole tehty asianmukaista sopimusta, on vapaiden pois pidosta keskusteltava ja neuvoteltava työntekijän kanssa sekä sovittava miten ja milloin ne pidetään pois. Uusia vuosiloman säästövapaasopimuksia ei suositella tehtäväksi. Mikäli niitä kuitenkin tehdään, on työnantajan huolehdittava, että säästövapaasopimukseen kirjataan suunnitelma vuosiloman säästövapaiden pois pidosta." Kaarina Halonen, vastuuvalmistelija, Janne Niemeläinen, muutosjohtaja


Kysymys: "Velvoitetaanko hyvinvointialueella työntekijöitä olemaan myös muulla paikkakunnalla töissä kun omassa?

Vastaus: "Pohjois-Savon hyvinvointialue tulee olemaan laajalla alueella toimiva työnantaja, toiminta ulottuu Joroisista Kiuruvedelle ja Rautavaaralta Tervoon. Voimassaolevien virka- ja työehtosopimusten perusteella työnantaja päättää työntekemisen ajan ja paikan. Lähtökohtaisesti hyvinvointialueen toimintaa suunnitellaan kuitenkin niin, että henkilöstöä kuullaan työntekemispaikkaan liittyen. Ketään ei ole tarkoitus siirtää toiselle paikkakunnalle ilman perusteita. Henkilöstön työhyvinvointi ja siitä huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää hyvinvointialueelle siirryttäessä. Voi kuitenkin tulla tilanteita, joissa palvelua on tarve tuottaa lähellä asiakasta, ja palvelua tuottavat osaajat työskentelevät toisessa toimipisteessä kuin missä asiakkaat ovat. Tällöin neuvotellaan henkilöstön kanssa yhdessä siitä, millä mallilla palvelua tuotettaisiin eri toimipisteisiin. Kumppanuussopimusten perusteella näin toimitaan jo tälläkin hetkellä." Kaarina Halonen, vastuuvalmistelija 


Kysymys: "Tuleeko henkilöstölle työsuhdeturva, kun siirrytään hyvinvointialueelle? Joskus aikaisemmin oli 5-vuoden työsuhdeturva." 

Vastaus: "Voimaanpanolaki ohjaa henkilöstön siirtoa hyvin tarkkaan, ja erillistä työsuhdeturvaa ei ole lakiin kirjattu. Henkilöstö siirtyy hyvinvointialueelle vanhoina työntekijöinä. Siirtyvä henkilöstö määrittyy voimaanpanolain mukaisesti. Erillistä lauseketta työsuhdeturvasta ei tulla kirjamaan siirtosopimuksiin, lain perusteiden mukaisesti. SOTE-alan henkilöstöstä on merkittävä pula myös KEVA:n eläke-ennusteiden mukaisesti. Lähihoitajat, sairaanhoitajat, erikoislääkärit ja sihteerihenkilöstö esiintyy KEVA:n eläke-ennusteessa henkilöstönä, josta tulee olemaan pulaa 5-10 vuoden kuluttua. Henkilöstösiirron vastuuvalmistelijat ovat luottavaisia siitä, että jokaiselle siirtyvälle henkilölle on töitä hyvinvointialueella. Työnkuva voi toki päivittyä kokonaisprosessien päivittyessä." Janne Niemeläinen, muutosjohtaja, Kaarina Halonen, vastuuvalmistelija


Kysymys: "Yhtenäistyvätkö samojen ammattinimikkeiden palkat hyvinvointialueella?"

Vastaus: "Voimassaolevien virka- ja työehtosopimusten mukaisesti tehtäväkohtaisen palkan perusta on kokonaisarviointi. Tehtävät arvioidaan hinnoitteluliitteittäin tai hinnoittelutunnuksittain. Nimikkeiden perusteella ei toteuteta työnvaativuuden arviointia. Siirtyvä henkilöstö siirtyy hyvinvointialueelle sillä palkalla, joka on voimassa 31.12.2022 luovuttajaorganisaatiossa. Mahdollinen harmonisointi toteutetaan hyvinvointialueella voimassa olevien virka- ja työehtosopimusten perusteella tulevien vuosien aikana." Janne Niemeläinen, muutosjohtaja, Kaarina Halonen, vastuuvalmistelija


Kysymys: ”On tehty päätös että  että tukipalvelut tuotetaan Istekin, Servican, Sakupen, Sansian, Monetran  sekä Islabin toimesta. Hyvinvointialue ei siis tule itse tuottamaan tukipalveluina tehtävää työtä. Mitä tämä tarkoittaa tukipalvelutyötä kunnissa tällä hetkellä tekevälle henkilöstölle, vaikkapa keittiötyöntekijälle?”

Vastaus: ”Tukipalveluita tällä hetkellä tekevät henkilöt siirtyvät lain mukaan hyvinvointialueelle jos yli puolet heidän työpanoksestaan kohdistuu sote- ja pelastuspalveluiden tukitehtävien hoitamiseen. Koska hyvinvointialue ei tuota näitä palveluita itse, vaan ne tuottaa tukipalveluita jatkossa hoitava yhtiö, siirtyy kyseessä oleva työntekijä hyvinvointialueelta suoraan tukipalveluyhtiöön. Eli jos esimerkiksi ruokahuollon työntekijän tehtävistä yli puolet kohdistuvat sote- tai pelastuspalveluiden ruokahuoltoon, siirtyy hän vanhana työntekijänä ensin hyvinvointialueelle ja sieltä suoraan tukipalveluita jatkossa hoitavan yhtiön palvelukseen, tässä tapauksessa Servicaan. Hankalaa toki on tarkalleen sanoa, keiden työpanoksesta yli puolet kohdistuu hyvinvointialueen tehtäviin. Kuntien kanssa tullaan käymään marraskuussa keskusteluita aiheesta, ja toivottavasti asia alkaa selkiytymään pala kerrallaan.” Janne Niemeläinen, muutosjohtaja


Kysymys: "Miten alueen sosiaalityöntekijöiden työpaikat jakautuvat konkreettisesti? Säilyvätkö sosiaalityöntekijät nykyisenlaisesti myös pienillä paikkakunnilla?"

Vastaus: "Pohjois-Savon hyvinvointialueen suunnittelu edellyttää erityisesti sosiaalihuollon lakisääteisten palveluiden ja palvelukokonaisuuksien yhteensovittamista. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että 14 kunnan ja yhden kuntayhtymän (Ylä-Savon sote) eri tavoin tuotetuista palveluista suunnitellaan alueen asukkaita yhdenvertaisesti palvelevat palvelut ja palvelukokonaisuudet. Tämä edellyttää palvelutuotannon organisoimista asiakaslähtöisesti. Valmistelun tässä vaiheessa ei ole vielä käytettävissä organisaatiorakennetta, eikä tarkempaa yksikkötasoa, joten sosiaalityöntekijöiden sijoittumiseen kuntakohtaisesti on tällä hetkellä ennenaikaista vastata. Suunnittelun tukena hyödynnetään toki olemassaolevaa toimipisteverkostoa." Mari Antikainen, vastuuvalmistelija.


Kysymys: "Työskentelen SOTE alueella, tällä hetkellä Kuopion kaupungin palveluksessa. Tällä hetkellä Kuopion kaupungin työntekijöiden työterveyspalvelut tuottaa Kallaveden/järviseudun työterveys. Meillä Kuopion kaupungin työntekijöillä työterveyspalvelut ovat melko kattavat. Esim. Kys työntekijöillä työterveyspalvelut eivät ollenkaan niin kattavat, ja he joutuvatkin käyttämään terveyskeskuksen palveluita. Kun hyvinvointialue tulee, onko hyvin toden näköistä, että työterveyspalvelumme tulevat muuttumaan huomattavasti nykyistä suppeammaksi ( suoraan sanoen huonommaksi )? Eli olemme kaikki SOTE henkilöstö 2023 maakunnan palveluksessa, onko meillä kaikilla samanlaiset TTH palvelut.? Itse olen tästä huolissani, etenkin jos TTH palvelumme tulevat huonontumaan."

Vastaus: "Pohjois-Savon hyvinvointialue on uusi työnantaja, joka tarjoaa saman sisältöiset työterveyspalvelut koko henkilöstölleen. Työterveyshuollon palveluiden tuottamisen mallista ja tuottajasta ei ole vielä päätöksiä, asia on parasta aikaa selvityksessä. Henkilöstöä tiedotetaan asioiden edetessä." Kaarina Halonen, vastuuvalmistelija, Janne Niemeläinen, muutosjohtaja