-

Kysymyksiä hyvinvointialueen organisoitumisesta

Kysymys: "Onko olemassa listausta organisaatioista jotka siirtyvät hyvinvointialueelle? (esim mitkä Kuopion kaupungin yksiköt ovat siirtymässä? Onko Vaalijalan lisäksi muita itsenäisesti toimivia organisaatioita jotka siirtyy?"

Vastaus: "Siirto koskee 18 sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiota ja pelastuslaitosta, jotka tuottavat sote -järjestämislain mukaisia palveluita. Esimerkiksi Kuopion kaupungista siirtyvät kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköt." Mari Antikainen, va. henkilöstöjohtaja (15.9.2022)


Kysymys: "Siirtyvätkö eri toimipisteissä ja yksiköissä sihteerityötä tekevät hyvinvointialueella yhteen keskitettyyn yksikköön? Vai tuleeko joidenkin johtajien alaisuuteen henkilökohtaiset sihteerit? Tulevatko sihteeripaikat hakuun?"

Vastaus: "Sihteerityö on suuri kokonaisuus, joten sihteerityön osalta kokonaisuus tarkentuu vuoden 2023 puolella, koska mahdollisilla palvelutuotannon toiminnallisilla muutoksilla voi olla vaikutusta myös tukipalveluiden ja palvelutuotantoon keskeisesti liittyvien sihteeripalveluiden organisoimiseen. Hallinnollista työtä tekevät sihteerit tulisivat sijoittumaan keskitettyyn hallinnollisten sihteereiden yksikköön, jota johdetaan keskitetysti. Sihteerityötä kuitenkin tehdään siellä, missä tarvetta on eli fyysisesti työtä ei keskitetä esimerkiksi Kuopioon. 19.9 aluehallituksen kokouksessa on perustettavana 10 johdon assistentin ja 3 toimielinsihteerin työsopimussuhteista tehtävää." Mari Antikainen, va. henkilöstöjohtaja (15.9.2022)


Kysymys: "Säilyykö yliopistollinen sairaala? Jos ei, miten säilyy yliopistoyhteys (opetus ja tutkimus)?"

Vastaus: "Kyllä yliopistollinen sairaala säilyy. Lainsäädäntöä on valmisteilla yliopistosairaalan roolista ja tehtävistä." Antti Hedman, muutosjohtaja


Kysymys: "Mistä tulee jatkossa rahoitus lääketieteen opetukseen (opetusEVO)?"

Vastaus: "EVO-rahoitus säilyy jatkossakin, taso pysyy todennäköisesti ennallaan." Antti Hedman, muutosjohtaja


Kysymys: "Hyvinvointialuekokonaisuudesta puuttuu palliatiivinen keskus. STM:n suosituksessa Palliatiivisen hoidon järjestämisestä (2017) tulee yliopistosairaaloissa olla vaativan erityistason palliatiivinen keskus, jonka palveluihin kuuluvat muun muassa vaativan avohoidon palliatiivinen poliklinikka, psykososiaalisen tuen yksikkö, palliatiivinen vuodeosasto, saatto-osasto tai saattokoti sekä vaativaan palliatiiviseen hoitoon ja saattohoitoon erikoistunut kotisairaala. Valtakunnallisesti yliopistosairaaloissa asia on huomiotu ja suunnitelmat muualla palliatiivisten keskusten osalta etenevät. Miksi Pohjois-Savon hyvinvointialueella tätä asiaa ei huomioida, vaikka hyvinvointialueen valmistelijoita on asiasta tiedotettu?"

Vastaus: "Palliatiivisen hoidon osalta on olemassa työryhmä ja esitys, jota työstetään. Esitys pohjautuu valtakunnallisiin suosituksiin ja malliin.  Hyvinvointialuevalmistelussa palliatiivisen hoidon osalta tavoitellaan verkostomallia, jossa tukeudutaan toiminnan osalta erikoissairaanhoitoon ja mm. ikäkeskuksen toimintoihin." Antti Hedman, muutosjohtaja


Kysymys: "Kuinka alatyöryhmät eli valmistelutyöryhmät on muodostettu ja kuinka edustajat niihin on valittu? Löytyykö mistään tietoja ketä mihinkin valmistelutyöryhmään kuuluu? Nämä ryhmät tekevät valmistelussa merkittäviä toimintaan vaikuttavia päätöksiä?"

Vastaus: "Valmisteluun osallistuvat on valittu nykyisten organisaatioiden työntekijöistä vapaaehtoisuuden pohjalta. Työryhmät valmistelevat, varsinainen päätöksenteko kuuluu tulevalle hyvinvointialueen organisaatiolle hallintosäännön mukaisesti. Valmistelun organisaatio löytyy hyvinvointialueen nettisivuilta: Hyvinvointialueen valmistelun organisaatio - Pohjois-Savon Hyvinvointialue (pshyvinvointialue.fi)" Mikko Korhonen, muutosjohtaja


Kysymys: "Riittävät toimistoresurssit mahdollistaisivat erityistyön työpanoksen oikein kohdentumisen ja optimaalisen käytön. Onko ajateltu, miten toimistotyötä resursoidaan siten, että se palvelisi erityisosaajia mahdollisimman hyvin ja he voisivat keskittyä niihin?"

Vastaus: "Sihteerityön selvitys ja organisoituminen on valmistelussa. Tavoitteena on saada nimenomaan toimintamalli, joka palvelee parhaalla mahdollisella tavalla ydinpalveluita." Janne Niemeläinen, muutosjohtaja


Kysymys: "Hyvinvointialueelle siirryttäessä jokaisessa toimipaikassa on tietty henkilöstömäärä. Mitoitetaanko henkilöstö määrä suhteessa asiakasmäärään uudelleen hyvinvointialueen alkaessa?"

Vastaus: "Henkilöstömäärä tullaan mitoittamaan mahdollisuuksien mukaan vastaamaan palvelutarvetta." Janne Niemeläinen, muutosjohtaja


Kysymys: "Perheneuvola- ja lasten ja nuorten mielenterveystyössä ns. "perustasolla" on vielä kirjavia käytäntöjä maakunnan alueella siitä, miten palvelut on organisoitu ja onko eriytetty SHL ja terveyspalveluita toisistaan? Tullaanko nämä Hyvinvointialueella eriyttämään toisistaan vai tekevätkö samat perheneuvoloiden työntekijät ja lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden työntekijät työtä samoissa perhekeskuksissa? Millaisiin kirjaamisjärjestelmiin kirjataan, jotta huomioidaan myös potilas- ja sosiaalihuoltolain erilaiset kirjaamisvaatimukset?"

Vastaus: "Perhekeskustoimintamallissa integroidaan peruspalvelut yhteen saumattomaksi kokonaisuudeksi. Käytäntöjen yhdenmukaistaminen on ilman muuta tavoitteena yhdenmukaisten ja tasalaatuisten palveluiden turvaamiseksi. Kirjaaminen toteutuu nykylainsäädännön mukaisesti eli erilliset rekisterit säilyvät ja siten erilliset tietojärjestelmät terveydenhuollon palveluihin ja sosiaalihuollon palveluihin." Mari Antikainen, vastuuvalmistelija


Kysymys: "Onko jatkossa mahdollista tuottaa palveluita lähemmäs asiakkaita; kotikuntiin, jopa kotiin, jos on tarvetta?"

Vastaus: "Palvelutuotannon suunnittelussa on huomioitu lähipalveluiden saatavuus ja varhaisen tuen turvaaminen." Mari Antikainen, vastuuvalmistelija


Kysymys: "Säilyvätkö ns. KOTA-työryhmän (Lasten ja nuorten mt-palvelut) työskentelymallit Hyvinvointialueelle siirryttäessä?"

Vastaus:"Keskeisenä ja SOTE-toiminnan mukaisena mallina KOTA-työryhmä säilyy (kuten muukin lastenpsykiatrinen erikoissairaanhoito). Yhteistyötä perustason toimijoiden kanssa pyritään tiivistämään myös muussa toiminnassa mahdollisuuksien mukaan." Antti Hedman, muutosjohtaja


Kysymys: "Mikä tulee olemaan fyysinen toiminta-alue koulupsykologeilla? Toiveena, että olisi inhimillinen alue hoidettavana jatkossa(kin) > tullaanko työalueita mietittäessä huomioimaan psykologiliiton suositus max. neljä (4) toimintayksikköä per psykologi?"

Kysymys: "Riittävät terapiaresurssit, onko erikoistuminen mahdollista ja mahdollistaako Perhekeskukset esim. jaettujen virkojen tekemistä tältä osin? Päästäänkö siirtämään painopistettä perhepalveluissa arvioinnista hoitoon ja tukeen?" 

Kysymys: "Sovittelutoiminnan sisällyttäminen vahvasti osaksi perhekeskuksia – vähentäisikö olosuhdeselvityksiä, riitaisia eroja ja niistä poikivia asiakkuuksia? Miten sovitteluosaamisen säilyminen ja hyödyntäminen tulevalla hyvinvointialueella turvataan? Tuleeko osaksi perheoikeudellisia palveluita, perheneuvoloiden toimintaa vai jääkö ns. 3. sektorin työksi?"

Vastaus: "Tarkempi yksikkökohtainen henkilöstösuunnittelu ja osaamisen sekä tarvittavien kyvykkyyksien arviointi käynnistyy alkusyksystä 2022." Mari Antikainen, vastuuvalmistelija


Kysymys: "Kysymys koskee KYS:n erikoissairaanhoidossa työskentelevien erityskoulutettujen sosiaalityöntekijöiden toimenkuvaa hyvinvointialueella siirryttäessä. Ollaanko joillain tasolla nyt toimivassa väliaikaisessa hyvinvointialueen valmistelutoimielimessä suunnittelemassa muutoksia KYS:n sosiaalityöntekijöiden toimenkuviin? Miten valmistelutoimielin ja tuleva hyvinvointialue huomioi ko. työntekijöiden eritysosaamisen, nykyisen toimenkuvan mukaisten tehtävien tarpeen ja jo hyvin toimivan monitoimijaisen yhteistyön? Valmistelutoimielimen puolelta on esitetty kommentteja kunnan sosiaalihuollon sosiaalityöntekijöillä olevien päätöksenteko oikeuksien, ja näin ollen myös heidän vastuualueiden tehtävien siirrosta, erikoissairaanhoidon sosiaalityöntekijöille. Päätöksenteko oikeuden laajentamista ei ole esitetty työntekijöiden ja operatiivisen johdon edeltävästi toteuttamassa LAPE (Lapsi- ja perhepoliittisessa) ohjelmassa tai PoSoTe valmistelussa. Erityinen huoli kohdistuu lasten-, nuorten- ja oikeuspsykiatrian erityskoulutettujen sosiaalityöntekijöiden toimenkuvien mahdollisiin muutoksiin. Alueella työskentelevistä sosiaalityöntekijöistä suurimmalla osalla on KYS työnantajan kanssa yhteistyössä hankittu psykoterapeutin pätevyys ja lisäksi oman toimialueen erikoistumiskoulutuksia. Koulutettuja psykoterapeutteja tarvitaan erittäin kipeästi lasten- ja nuorisopsykiatrialla, eikä terapeuttista roolia ja päätöksentekoa voi perheiden hoidossa yhdistää. Tunnistetaanko valmistelutoimielimessä ja hyvinvointialueella näiden työntekijöiden eritysosaaminen ja tarpeellisuus lasten- ja nuorisopsykiatrialla? "

Vastaus: "Hyvinvointialueen valmisteluun on perustettu pientyöryhmä arvioimaan koko hyvinvointialueen sosiaalityön yhdyspintoja. KYS terveyssosiaalityö on vetovastuussa terveyssosiaalityön ja toimialueiden välisen yhdyspintatyöryhmän työskentelystä. Sosiaalityön yhteinen toimintamalli on siten parhaillaan arvioitavana. Sosiaalityön päätöksenteko edellyttää vaativaa erityisosaamista eli toisin sanoen erityislainsäädännön päätöksentekoa, jota ei voi tehdä muut kuin siihen nimetyt vastuutyöntekijät (mm. lastensuojelulaki ja vammaispalvelulaki)." Mari Antikainen, vastuuvalmistelija


Kysymys: "Mihin asiakas- ja potilasturvallisuus ja sen varmistaminen/ kehittäminen sijoittuu organisaatiossa?"

Vastaus: "Sijoittuu konsernihallintoon eli luetaan kaikille yhteisesti tuotettavaksi palveluksi."  Antti Hedman, muutosjohtaja


Kysymys: "Miksi organisaatiossa ei puhuta mitään perhekeskuksesta vaikka on tehty päätös ottaa THL:n mukainen perhekeskusmalli käyttöön?"

Vastaus: "Organisaatiosta käytettävissä oleva kuva on ollut tämänhetkinen luonnos, joka jatkuvasti täsmentyy. Luonnoksen tavoitteena on kuvata hyvinvointialueen ylintä organisoitumista eli toimialajohtoa ja palvelualueita. Perheiden palvelut ovat laajempi käsite kuin perhekeskuspalvelut, koska ne sisältävät muun muassa myös perheiden erityispalvelut. Yksityiskohtaisempi organisaatiokuvaus palvelukeskuspalveluista (mm. perhekeskuspalvelut) tarkentunee suunnittelun edetessä." Mari Antikainen, vastuuvalmistelija,  Mikko Korhonen, muutosjohtaja


Kysymys: "Miten varmistetaan potilas- ja asiakasturvallisuuden johtaminen? Kuka edustaa tätä johtoryhmässä?"

Vastaus. "Asia on valmistelussa ja sitä varten on nimetty oma työryhmä."  Antti Hedman, muutosjohtaja


Kysymys: "Mihin sijoittuu erityisryhmienasumispalvelut? Erap ja Kasarmikadun asumisykikkö?"

Vastaus: "Erityisryhmien asumispalvelukokokonaisuus on valmistelussa työikäisten palvelukeskuksessa." Mikko Korhonen, muutosjohtaja


Kysymys: "Organisaatiokaaviosta oli unohdettu (yhä) hoitotyön kehittäminen, jota on järjestelmällisesti edistetty KYSissä mm. painehaavojen ja kaatumisten ennaltaehkäisyyn liittyen. Muun muassa näihin saadaan upotettua paljon rahaa ja työvoimaa, mikäli tämä kehittäminen jää. Hoitotyön kehittäminen on myös tae potilasturvallisuudelle ja laadukkaan lääketieteellisen hoidon toteutumiselle."

Vastaus: "Hoitotyön kehittäminen on tärkeä osa hyvinvointialueen toiminnan kehittämistä. Tämä toiminta on koko hyvinvointialueen laajuista ja sijoittuu näillä näkymin Strategia- ja kehittämisyksikköön. Valmistelu on meneillään." Antti Hedman, muutosjohtaja


Kysymys: "Miten sosiaalityö on huomioitu sotekeskuksessa?"

Vastaus: "Sosiaalihuoltolain 1301/2014 (15§,16§ ja 41§) mukaan sosiaalihuoltoa on toteutettava monialaisessa yhteistyössä eri viranomaistahojen kanssa. Sosiaalihuoltolain 6§:n mukaan kunnan asukkailla on oltava saatavissa sosiaalihuollon neuvontaa ja ohjausta. Neuvontaa ja ohjausta järjestettäessä sosiaalihuollon on tarvittaessa toimittava yhteistyössä terveydenhuoltolain 1326/2010 § 13 tarkoitettua terveysneuvontaa järjestettävän perusterveydenhuollon sekä muiden toimialojen kanssa. Sosiaaliohjauksen ja sosiaalityön saatavuus sotekeskuksissa rakennetaan vahvasti sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyössä, mikäli asiakkaan tilanne sitä edellyttää." Mari Antikainen, vastuuvalmistelija


Kysymys: "Säilyykö terveyssosiaalityö osana erikoissairaanhoitoa?"

Vastaus: "Hyvinvointialueen valmisteluun on perustettu pientyöryhmä arvioimaan koko hyvinvointialueen sosiaalityön yhdyspintoja. KYS terveyssosiaalityö on vetovastuussa terveyssosiaalityön ja toimialueiden välisen yhdyspintatyöryhmän työskentelystä. Sosiaalityön yhteinen toimintamalli on siten parhaillaan arvioitavana." Mari Antikainen, vastuuvalmistelija, Mikko Korhonen, muutosjohtaja


Kysymys: "Mitä sisältää perustason mielenterveys- ja päihdepalvelut, aikuisten osalta?"

Vastaus: "Perustason vastaanottotyön tukena toimii mielenterveystyön ja päihdetyön ammattilaisia. Asian valmistelu ja yksityiskohdat tarkentuvat myöhemmin." Mari Antikainen, vastuuvalmistelija


Kysymys: "Kuinka käy terveyskeskusten neuvonnan? Nyt seudullisia ja sitten osasta jo palvelut supistettu minimiin, kuinka sitten käy neuvontapisteiden ja kuinka asiakkaat löytävät tarvitsemansa tiedon? Tuleeko digitaalisia neuvontapisteitä? Kuinkas iäkkäiden ihmisten palvelu? "

Vastaus: "Hyvinvointialueen valmistelussa lähtökohtana on ollut, että ohjausta ja neuvontaa pystytään toteuttamaan mahdollisimman paljon digitaalisin keinoin. Hyvinvointialueen verkkosivuille ja sähköisen palvelun kokonaisuuteen ollaan valmistelemassa erilaisia kanavia tämän tueksi. Myös arjen toiminnan osana ja tukena neuvontaa tarvitaan, ja näille pyritään toimivat kanavat luomaan osana valmistelua ja myös toiminnan käynnistyttyä." Mikko Korhonen, muutosjohtaja


Kysymys: "Tuleeko toimistopalveluihin muutoksia. Mihin sijoittuu?"

Vastaus: "Kaikkien palvelujen sijoittuminen tarkentuu myöhemmin, osa vasta vuoden 2023 aikana. Valmistelussa ovat esimerkiksi keskitetyt hallinnollisten sihteereiden palvelut sekä  tekstinkäsittely- ja osastonsihteeritoiminnot. " Kaarina Halonen, vastuuvalmistelija


Kysymys: "Onko minkäänlaista suunnitelmaa jo työsuojelutoiminnasta? Kuinka se toteutetaan hyvinvointialueella?"

Vastaus: "Työsuojeluorganisaation valmistelu käynnistyy loppuvuoden 2021 aikana ja työsuojelun toimintatavat valmistellaan aiheen ympärille perustettavassa työryhmässä. Työryhmä tulee koostumaan luovuttajaorganisaatioiden työantajan edustajista sekä ammattijärjestöjen nimeämistä edustajista. Työryhmän vetäjää ei ole vielä nimetty." Janne Niemeläinen, muutosjohtaja, Kaarina Halonen, vastuuvalmistelija