Lääkäri ja hoitaja liikkuvat potilaan luokse

Uudistusta tehdään kahdella eri aikajanalla. Ensin sujuva aloitus saman sateenvarjon alla, jonka jälkeen uuden toiminnan pitkäjänteinen kehittäminen pääsee kunnolla vauhtiin.

Antti Hedmanin työpöydällä pinkka monenlaisia töitä. Parhaimmillaan yksi kiireellisimmistä on investointisuunnitelma. 

Vaikka talouden luvut eivät ole vielä kirkkaina tiedossa, hyvinvointialueen investointeja lähivuosille pitää suunnitella kuten esimerkiksi erikoissairaanhoidon lääkintälaiteinvestointeja. Samalla suunnitelmat pitää suhteuttaa muihin hyvinvointialueen menoihin kuten rakennus- ja ICT-investointeihin.

- Meillä ei ole vielä tietoa mikä on hyvinvointialueen investointikyky, mutta mietimme jo investointien priorisointia. Meillä on kiireellisiä investointeja kuten vanhenevia laitteita. Esimerkiksi tarkkuussädehoitolaite Cyberknife KYSin Sädesairaalassa on yli 10 vuotta vanha ja sen uusiminen on ajankohtaista, vastuuvalmistelija Hedman kuvaa.

Kuvantamisen laitteet ovat tyypillisesti niitä kalleimpia työkaluja, joita terveydenhuollossa pitää aika ajoin uusia. Toinen kuvaava esimerkki ovat sairaanhoitopiirin ambulanssit. Vuodessa tulee noin 100 000 kilometriä mittariin per ajoneuvo, joten 4 vuoden välein nekin on uusittava.

Antti Hedmanin rooli valmistelussa on suunnitella erikoissairaanhoidon palveluita Pohjois-Savoon ja miettiä, kuinka palvelut integroituvat yhteen peruspalveluiden, sosiaalihuollon ja pelastuslaitoksen palveluiden kanssa. Hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelujen valmistelussa on oman haarat myös perusterveydenhuollon palveluilla ja sosiaalihuollon palveluilla. Ja kaikki totta kai lomittuvat keskenään. 

Tilat ja henkilöstö ennallaan

Millaisia muutoksia Hedman ja kumppanit ovat palveluihin suunnitelleet? 

Hedman sanoo, että arjen työ; potilaiden hoitaminen ja asiakkaista huolehtiminen säilyy alussa pääosin ennallaan. Käytännössä hallinnosta tulee vain yksi ja yhtenäinen. Jatkossa esimerkiksi koko alueen 12 500 työntekijällä on sama henkilöstö-, talous- ja tietohallinto.

- Hyvinvointialueen toiminta käynnistyy entisellä henkilökunnalla ja entisissä tiloissa. 

- Meillä on valmistelussa kaksi aikajännettä: mitä pitää tehdä nyt, että palvelut toimivat keskeytyksettä ja mitkä ovat ensimmäiset kehityssuunnitelmat, joita lähdemme viemään eteenpäin, sitten kun hyvinvointialue on aloittanut toimintansa.

Jos vielä tiivistää, niin alkuvaiheessa on tärkeää, että asiakkaat saavat tarvitsemansa palvelut ja tietävät mistä palvelut saa ja henkilökunta saa palkkansa ja tieto liikkuu hyvinvointialueen sisällä paikasta toiseen.

Korona voimisti kehitystä

Työryhmissä on jo mietitty toista vaihetta eli toiminnan kehittämistä.

Hedman kertoo, että omalta osaltaan korona kuormitti alaa, mutta toi mukanaan myös esimerkiksi voimakkaan sysäyksen kohti sähköisiä palveluja kuten etävastaanottoja. Hedman kertoo, että samansuuntaisia ovat mallit, joita työryhmissä on mietitty.

- On paljon asioita, joita ei voi sosiaali- ja terveyspalveluissa hoitaa digitaalisesti mutta myös monia asioita, joita voidaan. Työryhmissä kehittelemme palveluja, joissa esimerkiksi jonkun osan palveluketjusta voisi korvata niin, että asiakkaan ei tarvitse liikkua kotoa, vaan hän saa palvelun sähköisesti. 

Poliittiset päätökset pitää toki tehdä ja hyvinvointialueen strategia hyväksyä, mutta Hedman uskoo, että muutaman vuoden päästä asiakas esimerkiksi saa palveluja nykyistä laajemmin.

- Kun viime vuosina on ollut esillä miten esimerkiksi lääkärin vastaanotolle ei saa aikoja, niin tulevaisuudessa vastaanotolle voisi mennä vaikka illalla. Teemme jo tällä hetkellä ajanvarauksella kuvantamistutkimuksia iltaisin, esimerkiksi magneettikuvauksia.

Palvelua Iisalmessa ja Varkaudessa

Erikoissairaanhoidon palveluita saa vuoden 2023 alussa tuttuun tapaan KYSistä. Ja samoin asiakkaat saavat esimerkiksi päiväkirurgian palveluita Varkauden sairaalasta ja Iisalmen Terveyskampukselta. Eri erikoisalan palveluita jalkautuu myös perusterveydenhuoltoon.

- Palvelut liikkuvat jo tällä hetkellä, esimerkiksi kardiologi voi mennä terveyskeskukseen mukanaan kannettava ultraäänilaite ja arvioida läppävikoja. Samoin sydänhoitajat jalkautuvat terveyskeskuksiin jo nyt tekemään tahdistimien määräaikaistatutkimuksia.

- Nämä palvelut varmasti jatkuvat. Lääkäri ja hoitaja liikkuvat eikä potilas. Tämä on sitä integraatiota, jota hyvinvointialueilla tavoitellaan. Jalkautuvia palveluita sote-keskuksissa ja vaativampia toimenpiteitä sairaalassa. Tiivis yhteistyö myös paikan päällä sote- ja perhekeskuksissa vahvistaa peruspalveluita ja edistää hoitoketjujen toimimista.

Hyvinvointialue lähtee siis tutulla toimipaikkojen verkostolla liikkeelle. Kunnilta vuokrattavien tilojen vuokrasopimukset ovat vähintään kolmivuotisia. 

Jatkossa verkosto voi muuttua ja Hedmanin mukaan todennäköisesti muuttuukin.

- Väestön muutokset vaikuttavat ajan kanssa siihen, missä palveluja tarvitaan. Kun väestö vähenee ja keskittyy, palvelun tarve muuttuu ja joudumme miettimään, missä esimerkiksi tarvitaan vuodeosastoja ja kuinka kattava niiden verkosto on.

Raha punaisena lankana

Kaiken valmistelun punaisena lankana kulkee talousarvion valmistelu ensi vuodelle eli mihin on varaa ja miten asiat saadaan tehtyä. Palveluiden osalta seuraavaksi alkaa eri työryhmissä tehdyn valmistelutyön nivominen yhteen. 

- Tämä on vähän niin kuin legotaloa rakentaisi. Ensin pitää olla oikeita palikoita ja sitten ne pitää sovittaa jouhevasti yhteen, että kokonaisuus toimii. Nyt olemme kokoamisvaiheessa menossa.

Hedman kertoo, että uuden terveydenhuoltomallin rakentaminen Suomeen on palkitsevaa. Verrattuna KYSin johtajaylilääkärin työhön suurta eroa ei kuitenkaan ole. 

- Monta rautaa on tulessa tässäkin hommassa, mutta toki uutta olen oppinut paljonkin. Minulla on erikoissairaanhoidon tausta ja olen ollut hahmolla perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluista aiemminkin, mutta valmistelutyö on laventanut omaa näkövinkkeliä asioihin.

Ennallaan on säilynyt ylpeys yliopistosairaalasta.

- Asukkailla on yliopistosairaalan osaaminen ja hoito saatavilla tällä alueella, se ei ole ihan pikku juttu.

 

Tietolaatikko

• Antti Hedmanin vetämän valmistelusiivun alle kuuluvat erikoissairaanhoito ja kliiniset tukipalvelut kuten kuvantaminen, radiologia, patologia ja Islabin tuottamat laboratoriopalvelut.

• Samoin apuvälinepalvelut: Sote-keskuksissa on jatkossakin apuvälinevarastoja, mutta palvelun hallinnointi on tarkoitus keskittää hyvinvointialueelle: varastointi, jakelu ja huolto. 

• Konsultaatiot: yleislääkäri hallitsee perusasiat kaikista mahdollisista vaivoista, mutta pyytää tarvittaessa erikoislääkärin mielipiteen potilaan hoidosta. Voi olla muutakin kuin lähete, konsultaatio voidaan hoitaa esim. sähköisesti, puhelimella tai erikoissairaanhoidon palveluaja viedään esim. sote-keskuksiin.

• Lähes miljoonan itä- ja keskisuomalaisen erityistason erikoissairaanhoito. Pohjois-Savon hyvinvointialue tuottaa joka päivä palveluita keskimäärin 100 potilaalle, jotka tulevat sairaalaan hoitoon muilta hyvinvointialueilta.

• Muita työn alla olevia isoja kokonaisuuksia on noin 5 000 sopimuksen hallinta. Sopimuksia on niin palvelujen ostoon, hankintoihin, tutkimukseen kuin opetukseenkin liittyviä. Osa niistä siirtyy sellaisenaan hyvinvointialueelle, mutta päällekkäisyydet pitää poistaa ja tehdä myös uusia kilpailutuksia tai sopimuksia.
  ​​​​​​

Kuvat: Riikka Myöhänen / KYS viestintä, KYSin kuvapankki