Kolmen kohdan mantra, jota muu Suomi kopioi

Vastuuvalmistelija Pekka Puustinen korostaa, että summan mutikassa hutkimalla ei edistetä hyvinvointia.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (HYTE) on saanut napakat ohjakset Pohjois-Savossa. Alueellista HYTE-työtä on tehty systemaattisesti vuodesta 2017, ja arvokas työ jatkuu samoilla urilla tulevalla hyvinvointialueella.

Jos työssä onnistutaan, savolaisten elämänlaatu paranee, terveysmenoissa syntyy säästöä ja valtiolta tulee iso tukku rahaa. 

1 prosentti jokaisen Suomen hyvinvointialueen rahoituksesta on sidottu hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Ensimmäisinä vuosina jokainen alue saa rahat valtiolta automaattisesti, mutta sen jälkeen summan joko saa tai siitä menettää osan riippuen siitä, kuinka hyvin alue pärjää HYTE-työssä. Ja valtio vertaa siinä vaiheessa alueiden tuloksia keskenään.

Enemmän ei ole ratkaisu

Pohjois-Savossa 1 prosentti tarkoittaa reilua 10 miljoonaa euroa vuosittain. HYTE-kokonaisuuden vastuuvalmistelija Pekka Puustinen muistuttaa, että valtiolta saatava raha ei ole korvamerkittyä. Pohjois-Savon hyvinvointialue ei siis käytä 10 miljoonaa euroa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sinänsä, vaan iso osa tästä rahasta käytetään myös hyvinvointialueen muiden tärkeiden peruspalvelujen rahoittamiseen. 

- Meillä on kaikki edellytykset olemassa, että voimme saada jatkossakin rahan täysimääräisenä. Jos kuitenkin epäonnistumme, joudumme leikkauksiin myös hyvinvointialueen muissa toiminnoissa.

Puustisen mielestä valtion kannustin HYTE-työhön saisi joka tapauksessa olla tuntuvasti isompi, esimerkiksi 3–4 prosenttia kokonaisrahoituksesta. 

- Ikinä emme mistään löydä sellaisia rahoja, että suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin ongelmat ratkaistaan tekemällä esimerkiksi enemmän lonkkaleikkauksia tai perustamalla nuorisopsykiatrialle enemmän osastopaikkoja. Ainut keino on ehkäistä ongelmia ennalta.

Väistettävä kaksi ojaa

Savossa on toki edistetty hyvinvointia ja terveyttä ennen vuotta 2017. Mutta aiemmin HYTE-työtä vaivasi hankevetoisuus. 

Hyviä hankkeita on Savossa aloitettu ja lopetettu, mutta niiden hedelmät, varsinkin menetelmät ovat jääneet lyhytikäisiksi.

- Hyvinvoinnin edistäminen on mahdottoman monimutkainen tie, jolta voi tipahtaa kahteen eri ojaan: ei ymmärrä sitä tarpeeksi laajasti tai ymmärtää sen niin laajasti, että tikahtuu laajuuteen, Pekka Puustinen kuvaa.

Pohjois-Savon HYTE-porukka kehitti ohjenuoraksi kolmivaiheisen mallin, jota muut Suomen alueet kilvan kopioivat. Kun esimerkiksi oman työn lomassa huomaa, että sama ongelma vaikuttaisi toistuvan, omaa löydöstä kannattaa pohtia kolmen kysymyksen kautta:

1. Onko ongelma tosiaan olemassa ja voidaanko sitä mitata?
2. Millä tutkitusti vaikuttavilla keinoilla siihen voisi puuttua?
3. Ja onko jo olemassa rakenne, joka toisi tarvittavat, ongelmaan purevat, työkalut kaikkien työntekijöiden käyttöön?

- Jos ei vastata kaikkiin kolmeen kysymykseen, ei hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä onnistuta.

Yhteistyö jatkuu kunnissa

Hyvinvointialueen HYTE-tiimi tukee ja auttaa kunnan työtä, mutta Puustinen korostaa, että aivan oleellisessa roolissa on kunnan oma HYTE-ryhmä, hyvinvointikoordinaattori ja kuntien ja hyvinvointialueen yhteistyö.

- Vuodenvaihteessa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ei tule dramaattisia muutoksia. Sote poistuu kunnan laatikosta hyvinvointialueen laatikkoon ja kunnan HYTE-ryhmään tulee kunnassa toimivista hyvinvointialueen sote-keskuksesta, perhekeskuksesta ja ikäkeskuksesta edustus.

- Uudistuksessa kuntiin jäävät muun muassa varhaiskasvatus, perusopetus, nuorisotoimi ja liikuntatoimi, joiden kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Eli sellainen ei pidä paikkaansa, että kunnalla ei olisi enää HYTE-asioissa isompaa roolia vuodenvaihteen jälkeen.

Pohjalta hyvä ponnistaa

Savolaiset ovat sairasta väkeä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sairastavuusindeksin mukaan Pohjois-Savo on maan synkintä aluetta. Olemme peräti 30 prosenttia sairaampia kuin suomalaiset keskimäärin, vaikka huomioon ottaa maakunnan iäkkään väestörakenteen.

Kun Puustiselta kysyy, mistä häntäpään kärkipaikka johtuu, hän haluaa ensin sanoa kaksi asiaa, mistä se ei johdu: pelkästään huonoista savolaisgeeneistä tai että kyseessä olisi ylipäätään jotenkin mystinen asia, jota ei voi selittää ja jolle ei voi tehdä mitään.  

- Kun lukee alueellisen hyvinvointikertomuksen, siellä on kaikki kerrottu, Puustinen napauttaa.

Vaikka Pohjois-Savon ponnistaa pohjalta, tilanne ei ole toivoton. Niin ammattilaiset kuin päättäjätkin ymmärtävät, miten tärkeää HYTE-työ on ja vuonna 2017 aloitettu systemaattinen työ on mainiossa vaiheessa.

- Alamme nyt tulla siihen tilanteeseen, että hedelmät ovat valmiita poimittaviksi. Meillä on nyt pystyssä lähes Suomen parhaat rakenteet tähän hommaan. 

Maltilliset 120 ja risat

Kun Suomen sairastavin maakunta lähtee parantamaan asemaansa, tavoitteet pitää olla aluksi maltilliset.

- Pois sairaimman maakunnan paikalta, siihen minusta on hyvät mahdollisuudet seuraavalla valtuustokaudella. Ja sairastavuusluku pikkuhiljaa lähemmäksi 120:tä. 

Puustinen arvioi, että hyvinvointialueen ensimmäinen vuosi menee toiminnan vakiinnuttamisessa. Sen jälkeen alkaa isompi kehitystyö. 

- Ensimmäisen vuoden jälkeen uskon, että monien asioiden yhdessä sopiminen ja fiksujen päätösten tekeminen helpottuu. Ja jos päätökset eivät tahdo syntyä, asioista voi äänestää.

Puustinen korostaa, että päättäjien lisäksi aivan jokainen hyvinvointialueen työntekijä on omassa työssään huipputärkeässä roolissa edistämässä savolaisten hyvinvointia ja terveyttä. 

- Sellaista työntekijää ei olekaan, jonka työllä ei olisi merkitystä ja joka ei omalla työllään voisi tehdä todella merkittäviä asioita.

Tietolaatikko

• Pohjois-Savon HYTE-porukan kehittämässä mallissa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä lähestytään kolmella kysymyksellä: 1) mitkä ovat alueen suurimmat hyvinvointiin liittyvät ongelmat, 2) millä vaikuttavilla keinoilla ongelmiin voidaan puuttua ja 3) millä rakenteella vaikuttavat keinot saadaan yhteiseen käyttöön.
• Ensimmäiseen kysymykseen vastaa jokaisen kunnan oma ja hyvinvointialueen alueellinen hyvinvointikertomus 
• Jos ongelmaksi on tunnistettu esim. vanhemmuus, jota pitäisi tukea enemmän, seuraavaksi pitää miettiä vaikuttavaa keinoa, esim. Neuvokas perhe -malli, joka on tutkitusti tehokas menetelmä. 
• Viimeinen ja tärkein kysymys on, kuinka menetelmä saadaan kaikkien niiden työntekijöiden käyttöön, jotka mallista työssään hyötyisivät. Pohjois-Savon kuntiin on perustettu omat HYTE-ryhmät ja palkattu hyvinvointikoordinaattoreita. Alueellinen HYTE-tiimi pitää säännöllisesti yhteyttä kuntiin ja tukee niiden työtä. 
• Hyvinvointialueelle on siirtymässä 3 hyvinvointikoordinaattoria, 2 osallisuuskoordinaattoria ja HYTE-työn vetäjä, jonka paikka tulee hakuun 20.9.-alkavassa ilmoittautumismenettelyssä.
• Esimerkkejä Pohjois-Savossa käytössä jo olevista hyvistä menetelmistä: Liikkuva koulu, Pakka-toimintamalli, IPC-menetelmä, videopaketti kiusaamisen ehkäisyyn. Myös Mieliteko-hanke kehittää uusia, tutkittuja menetelmiä.