Hyvinvointialueen rakentamiseen pääsevät kaikki mukaan

Tätä kirjoittaessa on noin 130 päivää hyvinvointialueen aloittamiseen. Tehtävää on vielä paljon ennen vuoden vaihdetta. Yksi näistä tehtävistä on erityisen tärkeä – hyvinvointialuestrategian valmistelu.

Strategia-sanalla on usein kolkko kaiku. Monelle tulee mieleen ylimmän johdon valmistelema paperi, tai esitelmä, joka ei oikein aukea kenellekään. Kauniita sanoja, vähän tekoja. Unelmahöttöä. Kaikille vähän kaikkea. Unohtuu pöytälaatikkoon. Jos sinusta työntekijänä tuntuu tältä, on strategiatyö ja johtaminen epäonnistunut.

Mitä me haluamme olla

Strategia ei ole mikään mystinen asia, vaan jotain, minkä tekemiseen ja toteuttamiseen tarvitaan meidät kaikki, sekä pohjoissavolaisina että hyvinvointialueen työntekijöinä. Strategia on kuvaus siitä, mitä hyvinvointialue haluaa olla, mitkä asiat se näkee tärkeiksi ja mitkä ovat hyvinvointialueen tavoitteet ja tehtävät. Strategia on myös suunnitelma siitä, miten nämä tehtävät toteutetaan.

On tärkeää, että työskentelyssä on mukana kaikki, joita hyvinvointialue tulee koskettamaan. Työhön voi osallistua monella tavalla, ja moni meistä osallistuukin siihen jo nyt tietämättään. Kaikki hyvinvointialueen valmisteluun ja seuraavien vuosien toiminnan, talouden, tai investointien suunnitteluun liittyvä työ on strategiatyötä. Olemme tehneet sitä tähän saakka monissa eri organisaatioissa ja ehkä joskus jopa ilman selkeää kokonaiskuvaa tai päämäärää. Hyvinvointialueen aloittamisen lähentyessä pitää tavoitteiden ja tarkoituksen kuitenkin kirkastua. Vasta sitten pystymme rakentamaan toimivan kokonaisuuden.

Alueen keskeiset ongelmat tunnistettu

Hyvinvointialueen ensimmäisen strategian muodostaminen on tällä hetkellä käynnissä. Työtä tehdään kahdesta suunnasta. 

Ensinnäkin työtä tehdään alhaalta ylöspäin. Hyvinvointialueen luottamushenkilöt ja valmisteluun osallistuvat viranhaltijat ovat aloittaneet tavoitteen ja tarkoituksen kirkastamisen. Työskentelyn ensimmäisessä vaiheessa on luotu ymmärrys siitä, mitkä ovat hyvinvointialueen aloittaessa alueemme keskeiset ongelmat.

Toiseksi työtä tehdään ylhäältä alaspäin, työntekijöistä johtoa kohden. Tämän työn tavoitteena on ollut selvittää, mitkä ovat palvelutuotannon keskeisimmät haasteet palveluiden tuottamisessa. Lisäksi KYSissä on kevään aikana selvitetty organisaatiokulttuurin nykytilaa ja tavoitetilaa kyselyin ja haastatteluin. Tätä työtä tullaan jatkamaan myös muiden kuin sairaalapalveluiden osalta. Perhekeskuksen ja ikäkeskuksen valmistelussa on tehty osallistavaa työskentelyä, jossa tulevaa toimintaa on suunniteltu. Nämä tiedot hyödynnetään strategiatyössä.

Hyvinvointialueen aluevaltuusto kirkasti visiota ja hyvinvointialueen tarkoitusta seminaarissaan 26.8. Tätä ennen oli työskennelty sähköisiä työkaluja hyödyntäen kestävän kehityksen tavoitteiden ja sote-uudistuksen tavoitteiden tiimoilta.

Asukaspaneeli, nuorisoraati ynnä foorumit

Asukkaat ja työntekijät pääsevät lähiviikkoina osallistumaan hyvinvointialueen suunnitteluun. Asukkaiden ja keskeisten sidosryhmien, kuten kuntien, järjestöjen, seurakuntien ja yritysten osalta on kevään aikana toteutettu ensimmäiset tiedonkeruut ja osallisuusillat, ja näitä jatketaan nyt asukaspaneelilla ja nuorisoraadilla. Syksyllä kokoontuu myös kuntafoorumi ja yrittäjäfoorumi. Samaan aikaan myös työntekijät pääsevät kertomaan näkemyksensä valtuuston tuottamista ajatuksista hyvinvointialueen visioksi.

Työskentely jatkuu vuoden 2023 toiminnan ja talouden suunnittelun kanssa tämän jälkeen valintojen tekemiseen. Strategiatyössä valintojen tekeminen on vaikein vaihe. Kaikkea ei voida toteuttaa heti, eikä samanaikaisesti. Voimavaramme tuottaa nopeita muutoksia ovat koetuksella, ja tarvittavien uudistusten toteuttaminen tulee vaatimaan oman aikansa. Katse täytyy pitää riittävän kaukana horisontissa. Jos katsomme vain varpaitamme tuntuvat monet haasteista liian suurilta ratkaistaviksi.

Työntekijöiden näkemystä ja osaamista tarvitaan, kun suunnitellaan käytännön toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi. Tekijät tuntevat työnsä parhaiten, ja sen miten työtä pitäisi kehittää, jotta tavoitteisiin päästäisiin. Näin osaamme toteuttaa merkityksellisimmät asiat ensin, ja luoda polun kohti tarkoituksemme täyttämistä.

Hyvinvointialueella johdon ja konsernipalveluiden tehtävä on tukea ja auttaa tässä muutoksessa. Tervetuloa mukaan rakentamaan paremminvoivaa Pohjois-Savoa!

Juuso Tamminen
Kehittämisylilääkäri, hyvinvointialueen strategian vastuuvalmistelija