Malttavainen suunnannäyttäjä
-

Julkaistu

Malttavainen suunnannäyttäjä

Teksti: Anna Laukkanen, kuvat: Jari Sihvonen

Hyvinvointialueen ensimmäinen johtaja Marko Korhonen aloittaa työt elokuussa.

Yöpöydällä Stephen Kingin Piina, autossa soi Children of Bodom, takataskussa taito ottaa tällejä vastaan.

Hyvinvointialueen ensimmäinen johtaja, Marko Korhonen ei ole mikään pakasta vedetty virkamies. Kokemus on laaja ja monipuolinen ja oma särmä on pysynyt tallessa.

50 vuotta tänä keväänä täyttänyt johtaja haluaa oppia uutta ja kehittyä esihenkilönä. Hän seuraa uteliaasti alan uusia virtauksia ja on ottanut henkilökohtaista johtajavalmennusta. Korhonen sanoo, että valmennus auttaa kartuttamaan omaa itsetuntemusta: miten minulla on tapana toimia, missä olen hyvä ja mitä pitää kehittää.

- Työelämän taidot eivät tule ihan synnyinlahjoina. Itseään pitää kehittää aktiivisesti.

Työssään Korhonen kuuntelee paljon. Hän on sitä mieltä, että johtaja ei sanele, vaan etsii parhaita ratkaisuja yhdessä työporukan kanssa. Korhosella on malttia etsiä pitkään yhteisymmärrystä ihmisten kesken. Jos hän ei ole ihan varma, mitä ollaan tekemässä, hän nukkuu yön yli ja harkitsee asiaa sitten uudestaan. 

Tyylistä on tykätty.

- Pärjännen ihmisten kanssa, sellaista palautetta olen saanut.

Haki kaksi kertaa

Pitkä johtajakokemus yhteiskunnallisissa tehtävissä ei ole sattumaa.

Ihmisen hyvinvointi ja sen kehittäminen on kulkenut Marko Korhosen tutkimus- ja työuran punaisena lankana yli 20 vuotta. Pestejä on kertynyt niin kunnanjohtajana, toimitusjohtajana kuin maakuntajohtajana. 

- Olen halunnut tehdä johtajan töitä ja olla tulosvastuussa. 

Korhonen kertoo, että on tavallaan hakenut kaksi kertaa hyvinvointialueen johtajan paikkaa. Pohjois-Savon maakuntaliitto haki kuusi vuotta sitten maakuntajohtajaa ja samalla muutosjohtajaa vetämään silloista maakunta- ja soteuudistusta. Korhonen valittiin.

- Periaatteessa ollaan samalla raiteella eli kenttä ei ole vieras eikä uudistuksen filosofia. 

- Haastattelu jännitti, totta kai, samoin kaikki psykologiset testit ja esiintymiset. Ei sitä ihminen olisi, jos ei jännittäisi.

Kevyttä kesälukemista

Korhonen on lukutoukka. Hän lukee varsinkin dekkareita ja elämäkertoja, jotain kevyttä ja mukaansa tempaavaa, jolla aivot saa vapaa-ajalla mukavasti tyhjättyä työasioista. 

Tänä kesänä lomalukemistoksi on valikoitunut kuitenkin painavaa tekstiä. Korhosen kesäloma alkaa juhannuksena, ja hän aloittaa työt hyvinvointialueella 1. elokuuta.

- Olen pyytänyt hyvinvointialueen materiaalia lukuun. Kesällä pitää toki huilata. On tärkeää olla perheen parissa eikä itseään pidä työllä tappaa, mutta aion opiskella myös uutta.
Vankka tietopohja on jo olemassa sekä sosiaali- ja terveydenhuollosta että pelastustoimesta, mutta hyvinvointialueen toimintaan ja valmisteluun pitää vielä perehtyä lisää. 

Johtajana hän aikoo asettaa työntekijöille yhteiset tavoitteet ja päämäärät, jotka helpottavat taivallusta kohti uutta.

- Uudistuksessa pitää edetä selkeiden välitavoitteiden kautta ja näyttää työntekijöille, että saamme hyvää aikaan. Silloin tulevaisuuteen sijoittuva abstrakti asia alkaa saada muotoaan ja jokainen pystyy paremmin erottamaan, mitä minun pitää tehdä nyt ja mitä voin tehdä myöhemmin.

- Kun ihmisillä on yhteiset tavoitteet ja päämäärät, se motivoi tekemistä.

Kolme isoa hommaa

Hyvinvointialueen johtajalla on kolme isoa työtehtävää. Ensinnäkin konsernin johtaminen niin, että johtaja on aidosti työntekijöiden käytettävissä.

- Minun tehtävä on raivata työn tekemisen esteitä ja ottaa tällejä vastaan, että alan ammattilaiset voivat tehdä työtään. Hyvät hetket jaetaan aina porukalla, mutta kun kritiikkiä tulee, ylin johto kantaa vastuun.

Toinen tärkeä työ on strateginen johtaminen. Esitykset pitää valmistella huolella ja niiden pitää olla strategian mukaisia, vain sillä tavalla päättäjät voivat tehdä esityksistä päätöksiä. 

Kolmas iso työsarka on Pohjois-Savon hyvinvointialueen edun ajaminen ja yhteiskuntasuhteiden hoitaminen.

- Osa merkittävistä ratkaisuista rakentuu vielä Helsingissä, kuten hyvinvointialueen rahoitus. Ministeriöiden ja kumppanuuksien kanssa käydään vielä paljon keskusteluja ja joihinkin asioihin tullaan palaamaan vielä monta kertaa. Se vaatii vahvaa vaikuttamistyötä.

Ideoita nikkaroimaan

Uuden työn aloittaminen jännittää ja Korhonen myöntää, että isoja haasteitakin on edessä.

- Kykymme uusiutua on aivan ratkaiseva, varsinkin kun miettii, miten kriisien täyttämäksi maailma on viime aikoina tullut.

Kun uutta luodaan, pitää toimintaa kehittää rohkeasti yhdessä ja kokeilla, mikä toimii ja mikä ei. Korhonen sanoo, ettei hän kuitenkaan poukkoile ideasta toiseen ja kokeile kaikkea, mikä liikkuu.

- Nautin ideanikkareiden ajatuksenjuoksusta, mutta olen itse toimeenpanon tyyppi. Ideoiden joukosta seulon ne parhaat ja toimivat ja toteutan ne.


Tietolaatikko: Marko Korhonen

  • Syntynyt 14.5.1972 Kuopiossa. 
  • Asuu Kaavilla vaimon, neljän tyttären ja mäyräkoiran kanssa.
  • Koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden tohtori. Väitteli tohtoriksi vuonna 2003 vapaaehtoisen eläkevakuuttamisen merkityksestä eläketurvan täydentäjänä. Perustutkinnon pääaineina olivat yleinen sosiaalipolitiikka ja taloustieteet.
  • Toiminut muun muassa Kemin sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistustyön selvitysmiehenä, Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiön toimitusjohtajana ja tutkijana Kuopion yliopistossa.
  • Valittiin Kaavin kunnanjohtajaksi joulukuussa 2009.
  • Työskenteli Lapinlahden kunnanjohtajana 2011–2016.
  • Toiminut Pohjois-Savon maakuntajohtajana syksystä 2016 lähtien.
  • Harrastukset: lukeminen, lenkkeily ja luonnossa liikkuminen.

 


Piditkö uutisesta? Jaa se kaverille!